NÄLKÄ KASVAA SYÖDESSÄ

SM- kisoista on kulunut pari kuukautta ja viimeisetkin rutistukset MM-kisoihin tähdänneillä on jo takanapäin.

Kisadieetin läpi vetäminen ja vähärasvaisen lavakunnon saavuttaminen ei ole homma helpoimmasta päästä. Itselläni tosiaan kisadieetti oli kestoltaan n. 20 viikkoa, joka toteutettiin alusta asti niin järkevästi kuin vain kisadieetti on mahdollista toteuttaa. Ensimäisestä dieetistä opittuja virheitä ei toistettu ja kokonaiskalorit saatiin pidettyä suhteellisen ylhäällä. Varsinkaan naiselle normaalirasvoista alaspäin tiputtaminen ei tietenkään ole terveellistä tai  millään tasoa terveyttä edistävää hommaa, mutta asioita voi ja kannattaakin silti tehdä mahdollisimman järkevästi ja myös opetella kuuntelemaan omaa kroppaa vahinkojen minimoimiseksi. Aiheeseen liittyen en ole myöskään voinut välttyä kisojen jälkeiseltä ilmiöltä, jossa joidenkin kauniimpaa sukupuolta edustavan kisaajan huulilta on taas kuultu, kuinka fitness on pilannut elämän. En henkilökohtaisesti halua ottaa sen suuremmin kantaa kyseiseen aiheeseen, sillä usein lauseen takana voi seistä ihminen, joka ei esimerkiksi ominaisuuksiltaan sovellu kyseiseen lajiin ja tässä tarkoitan nimenomaan fitnesstä kilpaurheiluna. Se ei tee ihmisestä yhtään sen huonompaa, mutta ei myöskään ole lajin vika, jos sen pariin on päätynyt siihen sopimaton yksilö. Jos esimerkiksi itse osallistuisin seiväshyppykilpailuihin ilman useamman vuoden vankkaa lajiharjoittelutaustaa ja hypätessä taittaisin jalkani, ei se ole lajin vika. Itsepähän lähdin hyppäämään kylmiltäni, enkä tiennyt hölkäsen pöläystä hyppäystekeniikasta tai ylipäätään lajin edellyttämistä vaatimuksista.nayttokuva-2016-11-26-kello-16-22-54Vaikka kisoihin valmistautuminen itsessään on oma haasteensa vetää onnistuneesti läpi, on ne todelliset haasteet vasta edessäpäin. Kisojen jälkeen kroppa on todella epänormaalissa tilassa rasvojen ollessa alhaalla, eikä aineenvaihduntakaan puksuta menemään maksimitehoilla. Tähän yhtälöön kun lisätään vielä pohjaton nälkä ja tunne, että ruokaa voisi lapioida ääntä kohden muutamankin ihmisen edestä, voi seurauksena olla muutamassa viikossa lanteilla ja reisissä jokaikinen puolen vuoden aikana pudotettu kilo ja ehkä jopa vähän ekstraa. Jo terve järkikin sen sanoo, että vaikka rasvaa kuuluukin pikkuhiljaa ottaa takaisin viikkojen ja kuukausien kuluessa, ei muutamassa viikossa painon pamauttaminen lähtölukemiin voi olla kovin terveellistä saatikka palvele millään muotoa kropan olosuhteiden normalisointia ja hyvää starttia seuraavalle kasvukaudelle.  Edelleenkin se aineenvaihdunta käy hieman puolivaloilla, vaikka kuinka sitä ruokaa on mätetty menemään. Aineenvaihdunnan takaisin ylös nostaminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa tohua.nayttokuva-2016-11-26-kello-16-43-16Ei ole enää sitä tiettyä päivämäärää mihin mennessä sun pitäisi olla kunnossa tai mikään ei ole enää esteenä, että mikset sä voisi syödä vähän herkkuja kun tekee mieli, ajattelee moni kisaaja mielessään. Ongelma tässä on se, että monen kohdalla niitä tekisi jatkuvasti mieli ja nälkä on ihan pohjaton. Nälkä kisojen jälkeen ei ole se asia mitä kannattaa ensimäisenä kuunnella, koska se ei syömällä pois lähde. Jos itse vetelisin tällä hetkellä nälän ja mielihalujen mukaan, söisin ihan samoja ruokia kuin normaalistikin, mutta liian usein ja vieläpä melkoisen miehekkäitä annoksia.

Todellisuudessa kukaan ei pakota myöskään dieetillä olemaan tai kiellä syömästä mitä mieleen juolahtaa. Ei edes se valmentaja ole mikään kaikkivaltias ja kiellä tekemästä asioita. Valmentajalta saat ohjeita, mutta sehän on susta itestä kiinni noudatatko sä niitä vai et. Mitä sä haluat saavuttaa, mitä se vaatii ja onko tarpeeksi halua toeuttaa asiat sen mukaan. Sama kisojen jälkeen, ei se fakta muutu mihinkään. Välillä tuntuu, että kun kisat on loppu niin osa pääsee kuin kahleista irti ja ihan kuin heidät olisi siihen pakotettu. Kaapit kerätty täyteen suklaalevyjä, ettei ne vaan lopu maailmasta sitten kun sä niitä pääset syömään. Omia valintojahan ne on. Samanlailla se suklaalevy olisi ollut mahdollista syödä dieetillä, mutta eipähän tullut syötyä, koska itse päätti olla syömättä.nayttokuva-2016-11-26-kello-16-24-31Itse olen henkilökohtaisesti kokenut helpoimmaksi tavaksi pitää syömiset simppelisti kurissa ja syödä melkeimpä yhtä jämptisti suunnitellut ateriat. Fakta on, että muutama ylimääräinen siivu leipää tai ekstra annos riisiä päivässä ei kaada hommaa suuntaan eikä toiseen, mutta omasta mielestäni jonkin aikaa kisojen jälkeen on helpointa pitäytyä etukäteen suunnitelluissa aterioissa ja mahdolliset ylimääräiset herkut herkutellaan jonain muuna päivänä jos sellaisia mieli tekee. Moni varmasti offillakin helpottaakseen kiireisen arjen kulkua suunnittelee ateriakokonaisuudet etukäteen. Ei se sen ihmeellisempää ole, eikä siitä sen suurempaa numeroa tarvitse tehdäkkään.

Haudanvakavaa hommaa tämä ei kuitenkaan ole, eikä sen sitä tarvitse myöskään dieetillä olla. Terve suhtautuminen ruokaan ei tarkoita sitä, että mätetään menemään niin paljon kuin napa vetää, mutta ei myöskään sitä, ettei uskalleta sallia itselleen välillä myös rennompaa otetta. Jos itse päättäisin herkutella vaikka kotona leivotulla pullalla tai haluan ulos syömään, niin teen sen kyllä oikein hymyssä suin ja nauttien siitä hetkestä, enkä seuraavana päivänä koe morkkista. Toki omalla kohdallani nuo ajoittuu Cycle Diettiin olennaisena osana kuuluvaan tankkaukseen. Hyvänä tasapainona tässä tietysti toimii se, että eniten pidän niin kutsutuista normaaleista arkipäivistä, jolloin syön vähän suunnitellummin, olo on tasainen ja energinen, eikä verensokerit heittele ylösalas hallitsemattomasti. Rakastan syödä simppeliä, hyvää ja terveellistä ruokaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on vain parasta.

SUMMA SUMMARUM: pidetään se maalaisjärki mukana matkassa, oli matka mikä tahansa. 🙂

nayttokuva-2016-11-26-kello-16-43-58Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroin, on meidän huushollissa ollut kokeilussa Cycle Diet, joka toteutetaan kerran viikossa pidettävällä massiivisella tankkauksella ja keskelle viikkoa ajoittuvalla minitankkauksella. Välipäivät ollaan käytännössä kevyillä miinuksilla, mutta nyt myös välipäiviä lähdetään kuntoa seuraten hiljalleen nostamaan.

Kyseistä kaavaa noudattamalla on kunto pysynyt hyvin kasassa, rasvaakin tietysti tullut sopivissa määrin ja olo on selvästi parempi sekä energisempi. Myös pienen pientä kehityksen poikasta on ollut havaittavissa. 😀 Ilmeisesti yleisesti naisilla Cycle Diet ei toimi aivan yhtä hyvin kuin miehillä, mutta omalla kohdalla kokeilun myötä olen todennut sen ainakin itselleni sopivaksi. Tämä taas vahvistaa sen, että mikä toimii mulla, ei välttämättä toimi jollain muulla ja päinvastoin.

Ajatustasolla erikoista oli jatkaa kisojen jälkeen viikottaisia tankkauksia, mutta nyt siihen on jo kuluneiden viikkojen aikana tottunut ja homma pyörii ihan omalla painollaan etiäppäin. Saa nähdä kuinka pitkälle tätä tulen jatkamaan, sillä suunnitteilla on myös eräs toinenkin todella mielenkiintoisen ja fiksun oloinen tapa toteuttaa kehityskausi. Siitä lisää kun aihe on ajankohtainen, mutta voin kertoa jo sen verran, että syklitys tulee olemaan todella agressiivista sekä treenien, että ruokavalion suhteen.

p1040175

Jokapäiväinen herkku, iltapuuro 100g hiutaleita, GHEE-voisilmä, raejuusto ja marjat. Nam!

Täällä on muuten kevennys pian lusittu puoliväliin ja viikonloppuna pääsee paukuttamaan taas täysillä, can’t wait!

Nyt tekemään pilipalijumppaa jaloille Merihaan Voimalaitokselle! Vi ses!

 

↓ SEURAA ↓
Facebook // Instagram 
Snapchat: veera.gronlund

 

1 comment / Add your comment below

Vastaa